Kekri-aatto vietettiin online-tapahtumana taiteilijoiden Savu︎ Anna-Kaisa︎ ja gallerian︎ instagramtileillä, sekä näyttelyn facebooktapahtumassa ︎
KEKRI – MUINAINEN SUOMALAINEN UUSI VUOSI
Kekri on ikivanha suomalainen uudenvuoden juhla, jota on perinteisesti vietetty marraskuun ensimmäisenä päivänä. Juhla muistuttaa kelttiläistä Samhainia. Kekriä seuraavan marraskuun nimi on johdettu sanasta "marras / martaat", joka tarkoittaa vainajan henkiä. Marraskuun ajateltiin olevan aikaa, jolloin yhteys tuon puoleiseen oli poikkeuksellisen lähellä ja henget ja muut tuonpuoleiset olennot erityisen aktiivisia.
Marraskuuta voidaan pitää ns. jakoaikana. Tämä siirtymäkausi oli karnevalististen juhlien aikaa, jolla oli myös konnotaatioita roolien ja valtasuhteiden kääntämiseen ylösalaisin. Talojen palkollisten oli mahdollista siirtyä uusiin työpaikkoihin. Lammaskarjat jaettiin samalla tavalla kuin pohjoisessa tehdään poroerottelu nykyäänkin. Jakoaika kesti 2 viikkoa tai 12 päivää; yksi päivä, joka vastaa jokaista seuraavan vuoden kuukautta. Tämä oli myös sään ja tulevaisuuden ennustamisen aikaa. Ruotsalaisen ja anglosaksin jakoaikaa kutsuttiin Blotmånadiksi, uhrilahjojen kuukaudeksi.
Useat nykyaikaiset jouluperinteet ovat peräisin Kekri-perinteistä. Kekri-aattona uhrataan ruoka- ja juomauhreja haltioille ja tontuille. Kekri-perinteissä näkyy myös yhteyksiä juutalaiseen pääsiäiseen: rituaalinen karitsan teurastus, happamattomien viljatuotteiden syöminen ja perheen kokoontuminen ruoka-aterioiden ympärille. Kekri-ateriaa tarjottiin myös kuolleille perheenjäsenille.
Sanalla Kekri on luultavasti etymologinen tausta alkugermaanisessa sanassa jēra ja anglosaksisessa sanassa gēr, joka tarkoittaa kevättä tai vuotta. Kekri-uhrin taustalla on maailman syntymää kuvaava myytti, jossa alun kaaosta edustava olento tapetaan ja sen kuollut ruumis muuttuu kosmokseksi.
Marraskuuta voidaan pitää ns. jakoaikana. Tämä siirtymäkausi oli karnevalististen juhlien aikaa, jolla oli myös konnotaatioita roolien ja valtasuhteiden kääntämiseen ylösalaisin. Talojen palkollisten oli mahdollista siirtyä uusiin työpaikkoihin. Lammaskarjat jaettiin samalla tavalla kuin pohjoisessa tehdään poroerottelu nykyäänkin. Jakoaika kesti 2 viikkoa tai 12 päivää; yksi päivä, joka vastaa jokaista seuraavan vuoden kuukautta. Tämä oli myös sään ja tulevaisuuden ennustamisen aikaa. Ruotsalaisen ja anglosaksin jakoaikaa kutsuttiin Blotmånadiksi, uhrilahjojen kuukaudeksi.
Useat nykyaikaiset jouluperinteet ovat peräisin Kekri-perinteistä. Kekri-aattona uhrataan ruoka- ja juomauhreja haltioille ja tontuille. Kekri-perinteissä näkyy myös yhteyksiä juutalaiseen pääsiäiseen: rituaalinen karitsan teurastus, happamattomien viljatuotteiden syöminen ja perheen kokoontuminen ruoka-aterioiden ympärille. Kekri-ateriaa tarjottiin myös kuolleille perheenjäsenille.
Sanalla Kekri on luultavasti etymologinen tausta alkugermaanisessa sanassa jēra ja anglosaksisessa sanassa gēr, joka tarkoittaa kevättä tai vuotta. Kekri-uhrin taustalla on maailman syntymää kuvaava myytti, jossa alun kaaosta edustava olento tapetaan ja sen kuollut ruumis muuttuu kosmokseksi.